Harva leivonnainen valmistuu yhtä sutjakkaasti ja minulla on vielä sellainen onni puolellani, että taloudessa asustaa "maailman paras" voin ja jauhojen murustelija! Nuorimmaisesta tämä sotkuinen puuha on likimain hauskinta maailmassa.
Maito sekoitetaan sitten nopeasti ja vatkaamatta jauho-voiseokseen. Mureasta taikinasta Eva käskee muotoilemaan neliön muotoisia palasia - neliön muotoista muottia en keittiöstä löytänyt, joten muovailimme ronskilla kädellä kuusi suurin piirtein neliöksi määriteltävää muhkeaa könttiä.
Uuniin 15 minuutiksi, asteita on 225 ja sconesit ovat valmiina. Sitten vain tee hautumaan - eikä sitten mitään vihreitä virityksiä tai rooibusta, vaan oikein äkäisen mustaa, tuoksuvaa OIKEAA teetä.
Sconesit pitää syödä heti, hiukan lämpiminä ja mieluiten niin, että ensin sipaisee halkaistulle pinnalle hitusen voita ja sitten vasta levittää sille marmeladin tai hillon. Eva ei mainitse kermavaahtoa, mutta me lisäämme sen omiin annoksiimme. Harmi vain, ettei Suomesta saa doublecreamia, superrasvaista ja paksua kermaa, josta tehdyn vaahdon rinnalla kuohukermavaahto on varsin kevyttä kamaa. Tällaisen annoksen jälkeen maailma tuntuu taas oikein mukavalta paikalta.
Eva ja Louis vierailivat Englannissa vuonna 1896 ja saivat siellä ollessaan kutsun The Studio-lehden perustajan, Charles Holmen luo. The Studio-lehti oli perustettu muutamia vuosia aikaisemmin ja se oli myös suomalaisille taiteilijiolle tärkeä kanava löytää uusia tuulia taiteen maailmasta. The Studio esitteli suomalaisia taiteilijoita ahkerasti, Edelfelt, Vallgren, Gallén, Wikström, Halonen, Järnefelt - tutut nimet toistuvat lehden sivuilla, mutta aivan yhtä usein näiden rinnalla esitellään sekä Eva Mannerheim Sparren kirjasidoksia että Kreivi Sparren maalauksia. Erityisesti Evan kirjasidokset ovat lehdessä näyttävästi esillä.
Sparrejen hämmästykseksi Holme asui kuuluisassa William Morrisin suunnittelemassa Red Housessa. Näin Eva kertoo: "Vietimme Holmen luona muutamia unohtumattomia tunteja keskustellen taiteesta ja taideteollisuuden uudelleensyntymisestä. Japani oli muotimaa ja Japanin vaikutus koristetaiteeseen oli vuosisadan vaihteessa sangen tuntuva. Uskon voivani sanoa, että me Red Housessa saimme vallitsevan Japanin-kuumeen tartunnan."
Vierailun päätteeksi Eva ja Louis saivat kirjoittaa nimensä Red Housen yhteen oveen, joka toimi talon "vieraskirjana". Olisipa yhtä kaikki mukava tietää, onko tuo ovi edelleen tallessa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti